Location:Ørneredevej,Højbjerg,Tanska
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Bacon & Cheese?
14. kesäkuuta, maanantai. Tänään on ollut tosiaan lepopäivä; Aalborgiin tutustumista ja auringonpalvontaa.
Heräsimme tänään kello kymmenen kolmekymmentä, eli puoli 11 paikallista aikaa. Taivas oli pilvinen ja sää tuulinen, mutta välillä aurinkokin näyttäytyi. Yöllä oli jälleen kylmä, mutta ainakin minä nukuin erinomaisesti. Pyry-Pekasta en tiedä. No, tosiaan heti herättyämme menimme keittiöön valmistamaan erinomaisen herkullista aamupalaa, eli sämpylää juuston, rullepölsen ja tomaatin kera, sekä juomaksi oli teetä. Luksusta! Aamiaisen jälkeen menimme hetkeksi ilmaisen internet-yhteyden äärelle pitämään yhteyttä rakkaaseen kotimaahamme. Tämän jälkeen minun oli tarkoitus mennä aamu-uinnille viereiseen maauimalaan, mutta höpsö leirintäalueen ylläpitäjä oli unohtanut takaportin lukkoon. Se siitä uinnista sitten..
Seuraavaksi lähdimme skeittaamaan kohti keskustaa, sää oli muuttunut entistä aurinkoisemmaksi. Pari minuuttia kävelykadulla pööpöiltyämme kuulimme kovaa ääntä horisontista, kuulosti aivan jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun ottelulta. Aloimme potkimaan kohti kyseistä ääntä, ja hyvin nopeasti löysimmekin suuren ihmisjoukon, joka tuijotti valtavaa näyttöä. Paikalla oli myös suuri määrä olut- ja pölserkauppiaita. Tanska vs. Hollanti futismatsi oli juuri alkamassa. Aivan mahtavaa! Katsoimme ottelua 25 minuuttia, jonka jälkeen päätimme lähteä kiertelemään kauppoihin. Ottelun tilanne, 0-0.
Astelimme tietämättöminä sisälle Falling tai Salling- nimiseen kauppaan, kyltistä ei saanut selvää. Joka tapauksessa, kyseessä oli hieman Stockmannintapainen tavaratalo. Löysimme paljon mielenkiintoisia tavaroita ja esineitä, itselle ja tuliaisiksi. Ei niitä kyllä jaksa täältä asti raahata mukana, mutta Köpiksestä toivottavasti löytyy samanlainen putiikki. Hetken istuskelimme shiatsu body massage- tuolissa ja lähdimme takaisin Aalborgin kaduille. Menimme ulos eri ovesta kuin sisällementäessä, joten päädyimme suoraan aukion laidalle, jossa yleisö seurasi ottelua. Joku oli ilmeisesti saanut hjärtaslaagin tai jotain, sillä paikalle oli saapunut ambulanssi sekä tinanappeja. Tässä vaiheessa ottelun toinen puoliaika oli juuri alkanut, ja Tanska teki oman maalin! Miten noloa!
Tästä masentuneina lähdimme istumaan kauas pois random penkille, jolloin ruokahalumme heräsi. Emme halunneet käyttää ruokaan hirveästi rahaa, mutta halusimme kuitenkin syödä ulkona. Päätimme, että Burger King olisi oiva valinta. Tiesimme tarkalleen paikan sijainnin, joten lähdimme rullaamaan lyhintä reittiä ravintolalle. Tässä vaiheessa pieni varoituksen sana, älkää ikinä menkö täällä Burger Kingiin. No, jälleen tietämättömänä tulevasta, astuimme urhoollisina pikaruokaravintolaan sisälle. Emme menneet heti suoraan kassalle, vaan hieman kauempaa tarkkailimme menyytä ja hintoja. Tässä vaiheessa myyjä sanoi jotain tanskaksi, ainut ymmärrettävä sana oli "skateboard". Emme reagoineet mitenkään, jatkoimme keskustelua ruuista. Tämän jälkeen Pyry meni ensimmäisenä tilaamaan ruokaa, valinta oli massiivinen Double Whopper. Myyjä kysyi hyvin omituisesti ääntäen "u want bacon and cheese?". Katsoimme toisiamme hämmentyneinä, ja Pyry heitti ilmaan kysymyksen "What?". Myyjä kysyi hieman outoon sävyyn "Dont u speak english?" ja vastattuamme myöntävästi, hän kysyi uudelleen "u want bacon & cheese" ja nälkäisenä miehenä Pyry vastasi jokaiseen seuraavaan kysymykseen "yes". Tämän jälkeen tilasin oman Whopperini, ja vastattuani noin 5 kertaa "yes", ja oudon odottelun päätteeksi saimme vihdoin ruokamme. Menimme pöytään istumaan, ja kuitteja tuijotettuamme totesimme näiden olleen kalleimmat pikaruuat miesmuistiin. Ruokamme maksoivat yhteensä yli 20 euroa, kiitos myöntävien vastaustemme. Onneksi ruoka sentään oli hyvää.
Äskeisestä hämmästyneinä lähdimme takaisin leirintäalueelle, jossa aurinko lämmitti ilmaa täydellä teholla. Pelkkiin shortseihin pukeutuneet miehet päättivät lähteä heittelemään frisbeetä läheiselle nurmikentälle. Hetken aikaa heiteltyämme astuin nurmikolla kakkaan, mikä ei ollut kovin kivaa. Pyryä kyllä nauratti. Lopulta meillä oli nurmikolla musiikkia ja juotavaakin. Minä pelasin footbagia Pyryn makoillessa pyyhkeen päällä, ja välillä molemmat miehet olivat palvomassa aurinkoa maassa maaten. Tämä päivä on ollut ylivoimaisesti matkan paras tähän asti! Aurinko kuitenkin meni pilveen jossain vaiheessa iltapäivää, joten nyt olemme leirintäalueen tv-tuvassa lataamassa puhelimien akkuja ja muuten vain hengaamassa. Loppuillan suunnitelmana on käydä peseytymässä kunnolla, jonka jälkeen iltapalaa, joka on samaa kuin päivän aamupala, ja sitten telttaan lepäämään ja valmistautumaan huomista 58km taivalta varten. Täältä tullaan, Hobro!
Pahoittelen tekstin järkyttävää pituutta, mutta tänään on tapahtunut paljon ja halusin kertoa suunnilleen kaiken. Rakkain terveisin, kakkakantapää-Jokse. :)
Heräsimme tänään kello kymmenen kolmekymmentä, eli puoli 11 paikallista aikaa. Taivas oli pilvinen ja sää tuulinen, mutta välillä aurinkokin näyttäytyi. Yöllä oli jälleen kylmä, mutta ainakin minä nukuin erinomaisesti. Pyry-Pekasta en tiedä. No, tosiaan heti herättyämme menimme keittiöön valmistamaan erinomaisen herkullista aamupalaa, eli sämpylää juuston, rullepölsen ja tomaatin kera, sekä juomaksi oli teetä. Luksusta! Aamiaisen jälkeen menimme hetkeksi ilmaisen internet-yhteyden äärelle pitämään yhteyttä rakkaaseen kotimaahamme. Tämän jälkeen minun oli tarkoitus mennä aamu-uinnille viereiseen maauimalaan, mutta höpsö leirintäalueen ylläpitäjä oli unohtanut takaportin lukkoon. Se siitä uinnista sitten..
Seuraavaksi lähdimme skeittaamaan kohti keskustaa, sää oli muuttunut entistä aurinkoisemmaksi. Pari minuuttia kävelykadulla pööpöiltyämme kuulimme kovaa ääntä horisontista, kuulosti aivan jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun ottelulta. Aloimme potkimaan kohti kyseistä ääntä, ja hyvin nopeasti löysimmekin suuren ihmisjoukon, joka tuijotti valtavaa näyttöä. Paikalla oli myös suuri määrä olut- ja pölserkauppiaita. Tanska vs. Hollanti futismatsi oli juuri alkamassa. Aivan mahtavaa! Katsoimme ottelua 25 minuuttia, jonka jälkeen päätimme lähteä kiertelemään kauppoihin. Ottelun tilanne, 0-0.
Astelimme tietämättöminä sisälle Falling tai Salling- nimiseen kauppaan, kyltistä ei saanut selvää. Joka tapauksessa, kyseessä oli hieman Stockmannintapainen tavaratalo. Löysimme paljon mielenkiintoisia tavaroita ja esineitä, itselle ja tuliaisiksi. Ei niitä kyllä jaksa täältä asti raahata mukana, mutta Köpiksestä toivottavasti löytyy samanlainen putiikki. Hetken istuskelimme shiatsu body massage- tuolissa ja lähdimme takaisin Aalborgin kaduille. Menimme ulos eri ovesta kuin sisällementäessä, joten päädyimme suoraan aukion laidalle, jossa yleisö seurasi ottelua. Joku oli ilmeisesti saanut hjärtaslaagin tai jotain, sillä paikalle oli saapunut ambulanssi sekä tinanappeja. Tässä vaiheessa ottelun toinen puoliaika oli juuri alkanut, ja Tanska teki oman maalin! Miten noloa!
Tästä masentuneina lähdimme istumaan kauas pois random penkille, jolloin ruokahalumme heräsi. Emme halunneet käyttää ruokaan hirveästi rahaa, mutta halusimme kuitenkin syödä ulkona. Päätimme, että Burger King olisi oiva valinta. Tiesimme tarkalleen paikan sijainnin, joten lähdimme rullaamaan lyhintä reittiä ravintolalle. Tässä vaiheessa pieni varoituksen sana, älkää ikinä menkö täällä Burger Kingiin. No, jälleen tietämättömänä tulevasta, astuimme urhoollisina pikaruokaravintolaan sisälle. Emme menneet heti suoraan kassalle, vaan hieman kauempaa tarkkailimme menyytä ja hintoja. Tässä vaiheessa myyjä sanoi jotain tanskaksi, ainut ymmärrettävä sana oli "skateboard". Emme reagoineet mitenkään, jatkoimme keskustelua ruuista. Tämän jälkeen Pyry meni ensimmäisenä tilaamaan ruokaa, valinta oli massiivinen Double Whopper. Myyjä kysyi hyvin omituisesti ääntäen "u want bacon and cheese?". Katsoimme toisiamme hämmentyneinä, ja Pyry heitti ilmaan kysymyksen "What?". Myyjä kysyi hieman outoon sävyyn "Dont u speak english?" ja vastattuamme myöntävästi, hän kysyi uudelleen "u want bacon & cheese" ja nälkäisenä miehenä Pyry vastasi jokaiseen seuraavaan kysymykseen "yes". Tämän jälkeen tilasin oman Whopperini, ja vastattuani noin 5 kertaa "yes", ja oudon odottelun päätteeksi saimme vihdoin ruokamme. Menimme pöytään istumaan, ja kuitteja tuijotettuamme totesimme näiden olleen kalleimmat pikaruuat miesmuistiin. Ruokamme maksoivat yhteensä yli 20 euroa, kiitos myöntävien vastaustemme. Onneksi ruoka sentään oli hyvää.
Äskeisestä hämmästyneinä lähdimme takaisin leirintäalueelle, jossa aurinko lämmitti ilmaa täydellä teholla. Pelkkiin shortseihin pukeutuneet miehet päättivät lähteä heittelemään frisbeetä läheiselle nurmikentälle. Hetken aikaa heiteltyämme astuin nurmikolla kakkaan, mikä ei ollut kovin kivaa. Pyryä kyllä nauratti. Lopulta meillä oli nurmikolla musiikkia ja juotavaakin. Minä pelasin footbagia Pyryn makoillessa pyyhkeen päällä, ja välillä molemmat miehet olivat palvomassa aurinkoa maassa maaten. Tämä päivä on ollut ylivoimaisesti matkan paras tähän asti! Aurinko kuitenkin meni pilveen jossain vaiheessa iltapäivää, joten nyt olemme leirintäalueen tv-tuvassa lataamassa puhelimien akkuja ja muuten vain hengaamassa. Loppuillan suunnitelmana on käydä peseytymässä kunnolla, jonka jälkeen iltapalaa, joka on samaa kuin päivän aamupala, ja sitten telttaan lepäämään ja valmistautumaan huomista 58km taivalta varten. Täältä tullaan, Hobro!
Pahoittelen tekstin järkyttävää pituutta, mutta tänään on tapahtunut paljon ja halusin kertoa suunnilleen kaiken. Rakkain terveisin, kakkakantapää-Jokse. :)
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Hyvästi Atlantin valtameri!
Sunnuntai, 13. kesäkuuta. Heräsimme klo 09:00 jo tutuksitulleesta Akka R/S 3:sta. Aurinko valaisi telttaamme kauniisti, linnut lauloivat ja oli lämmin. Suorastaan kuuma, hiki meinasi kastella makuupussit. Pyry alkoi lähes heti herättyämme laittaa tavaroitaan kasaan, mutta minulla oli huonostinukutun yön jälkeen armoton pääkipu, joten makoilin vielä hetken teltassa. Buranan ja banaanin voimin jaksoin kuitenkin pakata tavarani, ja pääsimme potkimaan kohti seuraavaa määränpäätä.
Ensimmäiset 20 kilometriä menivät melko nihkeästi, sivutuuli oli hyvin, hyvin ärsyttävä. Saltumin pikkukylän läpi potkimme, ja näimme Google mapsista tutun koirapatsaan. Emme kuitenkaan saaneet kuvaa minusta ja patsaasta, koska talonomistaja oli ikkunassa ja tuijotti vihaisesti. Mokoma pinkkivillapaitainen mummo. Olen pettynyt.
20km jälkeen pysähdyimme levähdyspaikalle tekemään ruokaa Trangialla. Minä tein pasta carbonaraa, Pyry pasta bolognesea. Oli herkullista. Jatkoimme tyytyväisinä matkaa myötätuulen kuljettaessa meitä pois rannikolta, täydellistä asvalttia pitkin, kohti Aalborgia. Melkein jäimme auton alle, tanskalaiset eivät kyllä osaa käsitellä moottoriajoneuvoja.
No, pääsimme ehjinä Aalborgin ihastuttavaan keskustaan, jonka läpi potkimme hyvässä vastatuulessa kohti leirintäaluettamme.
Nyt telttamme on pystyssä, ilmainen netti löydetty ja blogi päivitetty, joten loppupäivän voimme omistaa Aalborgin keskustaan tutustumiselle. Fiilis ei juurikaan parempi voisi olla!
Ensimmäiset 20 kilometriä menivät melko nihkeästi, sivutuuli oli hyvin, hyvin ärsyttävä. Saltumin pikkukylän läpi potkimme, ja näimme Google mapsista tutun koirapatsaan. Emme kuitenkaan saaneet kuvaa minusta ja patsaasta, koska talonomistaja oli ikkunassa ja tuijotti vihaisesti. Mokoma pinkkivillapaitainen mummo. Olen pettynyt.
20km jälkeen pysähdyimme levähdyspaikalle tekemään ruokaa Trangialla. Minä tein pasta carbonaraa, Pyry pasta bolognesea. Oli herkullista. Jatkoimme tyytyväisinä matkaa myötätuulen kuljettaessa meitä pois rannikolta, täydellistä asvalttia pitkin, kohti Aalborgia. Melkein jäimme auton alle, tanskalaiset eivät kyllä osaa käsitellä moottoriajoneuvoja.
No, pääsimme ehjinä Aalborgin ihastuttavaan keskustaan, jonka läpi potkimme hyvässä vastatuulessa kohti leirintäaluettamme.
Nyt telttamme on pystyssä, ilmainen netti löydetty ja blogi päivitetty, joten loppupäivän voimme omistaa Aalborgin keskustaan tutustumiselle. Fiilis ei juurikaan parempi voisi olla!
Asunnon esittely
Täällä me sitten asutaan. Hieno kaksio, pienellä keittiöllä. Tonttia löytyy vaihtelevasti. Valitettavasti video kääntyi taas sivuttain, mutta ehkä siitä jotain selvää saa.
Location:Furreby Skolevej,Løkken,Tanska
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)